• sunghanary

Ikuinen koti-ikävä osana arkea

Sydän, ajatukset ja unelmat seilaavat kahden maan välillä. Erityisesti näin syksyn pimenevinä iltoina ajatukset pakenevat Ghanaan ja ikävä sisällä kasvaa. Millaista on ikävä sinne toisaalle?

On helppoa paeta ajatuksissa jotain hetkeä ja kaivata toiseen maahan ja todellisuuteen milloin milläkin verukkeella. Toisaalta pitäisi myös muistaa elää 'tässä hetkessä'. Kun elämä on tarjonnut sellaisen mahdollisuuden, että koti voi olla kahdessa maassa, pitää väistämättä löytää tasapaino näiden kahden, hyvin erilaisen maailman välille. Yhdistää kaksi kulttuuria niin, etteivät ne poissulje toinen toistaan.

Ghanalaisen ruuan valmistamiseen saa jo lähes kaikki raaka-aineet Suomesta, ja ruisleipää (Realia vastaavaa) saa Ghanasta. Suomessa muistaa, ettei tuhlaa vettä läträämällä suihkussa, Ghanassa opettaa omalla toiminnallaan ihmisiä korjaamaan ja kierrättämään jätteensä tai olemalla ottamatta ylimääräisiä muovipusseja vastaan ja pakkaamalla ostokset kangaskassiin.

Arki on arkea missä tahansa. Se on töitä, siivousta, syömistä, huolehtimista itsestä, perheestä ja taloudesta. Toisinaan arki Ghanassa on jopa raskaampaa - jatkuvat 12–13 tuntiset työpäivät, tuntien työmatkaruuhkat ja monen ihan perusasian hoitaminen vaatii rohkeaa ja luovaa organisointia sekä parit sirkustemput.

"Arjen rutiinit, haasteet, puutteet tai onnistumiset

eivät aina siinä hetkessä tunnu niin merkityksellisiltä,

mutta usein ne pienet arkiset asiat ovat

kaikkein tärkeimpiä ja niitä jää kaipaamaan eniten."

Ihminen on tunteva olento ja aistit ovat herkillä uusissa tilanteissa. Imemme koko ajan myös huomaamattamme aisteillamme asioita ympäristöstä.

Ghanassa yleinen ja 24/7 kestävä melu oli alkuun hyvin vaikeaa sietää, kaipasin hiljaisuutta Suomesta. Tuntui käsittämättömältä, että miten ihmiset voivat elää näin, kun kaupunki ei nuku ja kaduilla on aina elämää. Eikä yksin meteli ja jatkuva häly aiheuttanut hämmennystä vaan se, että ihmisiä oli joka paikassa ja kokoajan. Omaa rauhaa sai todella etsiä!

”En voi käsittää mistä tuo kukko on keksinyt tulla meidän pihaan

joka pirun yö viimeisen 2 viikon ajan. Ja se aloittaa huutamisen kello 2 yöllä!

Eikö kukkojen pitäisi kiekua vasta auringonnousun aikaan?

Miten otuksesta voi lähteä noin karmea ääni!


Uskon vakaasti, että se tekee sen tahallaan,

koska olen sen nyt niin monena yönä häätänyt pois

ja tämä palaa takaisin uudelleen ja uudelleen.

Eikä meidän pihalla edes asu kukkoja

– mutta tämä tulee, läpi muurien.”

Nykyään kun Ghanassa ollessa kuulee kukon kiekumista se tuntuu kotoisalta, hetken. Uni tulee aina lähes heti kun pään on saanut tyynyyn. Malarian estolääkkeistäkään aiheutuvat hullunkuriset unet eivät ole enää herättäneet, joskin ihmetyttäneet. Minua ei edes häiritse vaikka naapurissa olisi menossa hautajaismenot (mm. ruumiinvalvojaiset kestävät koko yön ja hengelliset laulut soivat koko seremonian ajan) ja kaiuttimia olisi toinen toisensa vieressä tontin jokaisella rakentamattomalla kaistaleella. Ja sitten taas Suomen hiljaisuudessa pienikin epämääräinen rasahdus saa hereille.

”Kuulen pesutilaan kadulla kävelevien ihmisten

puheen sorinan. Joku tuntuu tulevan hiekkatietä autolla, hidastaen,

koska tie on sateen jälkeen kuoppainen. Kuulen kun lapset käyvät

kauppaa naapuri-kojussa - joku on lähettänyt heidät ostoksille.

Ilta on viileä ja upotan kylmään veteen vesipullosta leikellyn kuupan.


Sitten katsahdan ylös - näen kauniin ja kirkkaan tähtitaivaan.

Kadun ääniä en enää kuule, katson vain ylös tähtitaivaalle.

Palmun alimmat oksat laskeutuvat pesutilan kivimuurin päälle antaen hennon suojan,

ylemmät oksat havisevat tuulessa.


Hetki on kaunis: kaunein näkemäni pesuhuone, koruton ja ahdas, vain taivas kattona.

Ajattelen, että mitään muuta en tarvitse, tässä on kaikki ja paljon enemmän."

Puhdasta pesuvettä on käyttää sen ämpärillisen verran. Toisinaan minä outo obroni salakuljetan pussitettua juomavettä mukaan pesutilaan, koska en halua hiusteni olevan yksi paksu rastapötkö! Tämä kaikki täytyy tehdä salassa, koska yhteisön vanhimmat istuvat vesitankin hanan vieressä pitäen samalla huolta, että pihalla on turvallista, kaikilla!

Millaisia arjen muistoja sinulla on Ghanasta? Mitä kaipaat Ghanasta?

Mitä ikävöit Suomesta ulkomailla ollessasi?

Terveisin Ghanaan jo taas pian matkustava Maria


© 2020, Sun Ghana ry

  • Instagram
  • Facebook Sun Ghana Ry