Myöhäiset äitienpäivätoivotukset meiltä! Toivottavasti oli oikein ihana päivä - aurinko ainakin helli meitä täällä Turun suunnalla! Kuinkas moni äiti, isoäiti, äitipuoli, melkein äiti, täti, mummi, mamma ja mama sai aamukahvitarjoilut rakkailta? Tällainen juhlapyhän jälkeinen maanantai on monille varmasti uusilla kauniilla muistoilla täytetty, mutta onhan arkeen paluukin aina vähän jähmeää.. Niinpä päätimme vähän keventää auringonpaisteen lisäksi meidän ja teidän maanantaifiiliksiä.
Millaistakohan äitienpäivää Ghanassa vietetään? Varakkaampi väestö syö ja juo hyvin, lahjoja ja kukkiakin varmasti annetaan. Monissa vähävaraisemmissa perheissä eilinen oli yksi päivä muiden joukossa jokaviikkoista sunnuntaikirkkoa lukuunottamatta. Ghanalaiset äidit eivät paljoa kiitosta saa heidän jokapäiväisestä aherruksestaan. Hoidetaan lapset, koti ja sen lisäksi moni käy vielä yhdessä jos toisessakin työssä.
Tiedättekös mitä ihailemme ghanalaisissa äideissä kaikkein eniten? Kärsivällisyyttä! Esimerkiksi nuo edellämainitut äitienpäivän aamukahvit. Tiedättekö, mitä sellaisen valmistaminen paikallisissa keskiverto-olosuhteissa vaatii? (Huom! Ghanassa moni äiti saisi siis keittää itse itselleen äitienpäivän aamukahvit, jos sellaista haluaisi.)
"Hanna tulee hedelmienhakureissulta
ja tuo mukanaan annospusseihin pakattua murukahvia.
Kahvi maistuu kitkerältä, kun jauhetta laittaa liikaa,
ja sitä on aina liikaa.
Hanna on tottunut nauttimaan kahvinsa mustana.
Minä kipitän lähimpään kojuun ostamaan maitoa.
Ei onnistu, heillä on vain maitojauhetta jättipakkauksissa.
Kokeilen onneani seuraavassa kojussa, jossa tarjonta on laajempi;
voin valita maidon säilyketölkissä tai
ostaa annospussiin pakatun rasvaisen maidon.
Valitsen annosmaidon.
Hanna lupaa käydä kysymässä voisiko naapurin mamat
lämmittää meille ulkona savuavassa hiiligrillissä vettä.
Tulen takaisin puna-harmaaseen huoneeseen,
jossa on pöytä, sänky ja kaksi yöpöytää.
Tuuletin pyörii täydellä teholla, vaikka aamu on pilvinen.
Hanna saa naapurilta lainaan vedenkeittimen
ja pähkäilee seuraavaksi, mistä saamme puukon
jolla katkaista tyhjät vesipullot juomamukeiksi.
Emme kehtaa enää vaivata yhteisön isoäitiä,
joten lähden kysymään puukkoa toiselta naapurilta.
Hänellä onkin antaa lainaksi yksi ihan kunnon muki,
joten saamme vihdoin nautittua kahvimme,
vuoron perään."
Onneksi ghanalaiset eivät pahemmin juo kahvia.
Ghanalaiset äidit - arvostamme teitä todella!! :)
Hanna & Maria