top of page
  • Writer's picturesunghanary

Mitä Ghana on opettanut?


”Odotan sitä hetkeä, kun pääsen Ghanaan, erityisesti arkea siellä.

Odotan ghanalaista elämäniloa ja ystävällisyyttä.

Jo nyt minua hymyilyttää.”


Kirjoitin päiväkirjaa vuosina 2010, -13 ja -14 Ghanassa, en mitenkään orjallisesti, mutta silloin kuin hyvältä tuntui, purin ajatuksia ja kokemuksia paperille. Vuosina 2015–16 päiväkirjan pito unohtui, arki oli lennokasta ja päivät pitkiä.

Viime vuodet olen jakanut ajatuksia muun muassa rakkaan ystäväni Hannan kanssa ja aina toisinaan olemme heitelleet ilmaan erilaisia ajatuksia siitä, miten voisimme jakaa Ghanan tuntemustamme ja osaamistamme. Kokemuksemme ja verkostot vievät meidät pintaa syvemmälle ja emme halua pitää niitä vain itsellämme – haluamme tuoda sinulle todeksi Ghanan sellaisena kuin me sen näemme ja tunnemme.

Lähdin ensimmäisen kerran Ghanaan vuonna 2010 tekemään opintoihini liittyvää harjoittelua.

Jo silloin Ghana vaikutti minuun suuresti, mutta en ajatellut, että muutamaa vuotta myöhemmin luovun mielekkäästä työstä Suomessa ja lähden Ghanaan johtamaan kuurojen koulua. Enhän edes osannut viittomakieltä.


”Se hyvin pieni hetki, kun kaiken näkee kirkkaasti –

päätös on tehty, tarraudun kaksin käsin mahdollisuuteen, minun unelmaani.

Olen onnellinen, vaikka monen asian on pitänyt muuttua siihen,

että olen tässä. Olen valmis, Ghana täältä tullaan.”


Näin olen kirjoittanut elokuussa 2013 ja sillä tiellä ollaan edelleen, vaikka nykyään ajattelen niin päin, että Ghanassa oloaika on muuttanut minua. Nykyään osaan jo kohtalaisen hyvin ghanalaista viittomakieltä ja voin sanoa, että minun ei tarvitse jättää hyvästejä vaan voin palata, eivätkä lähdöt tunnu enää lohduttomilta.

Mitä ihmettä juuri tapahtui?

Reilu viikko sitten palasin lomalta Ghanasta ja tuntuu, että joka ikinen kerta maa aukeaa minulle uudella tavalla, pitäen lempeästi kiinni vanhasta ja totutusta. Tutut traditiot tuovat turvaa ja toivottavat tervetulleeksi. Ghanan paahtavan auringon alla elelee yksi maailman ystävällisimmästä väestöstä, puutteet annetaan anteeksi ja muutos nähdään mahdollisuutena. Uudelle annetaan tilaa, vaikka itse käytäntöön vieminen olisi vuosien projekti.

Päivittäin Ghanassa sattuu ja tapahtuu, toisinaan jää suu auki miettimään, että mitä ihmettä juuri tapahtui. Kysyikö tuo tuntematon mies minulta tosiaan kello kuusi aamulla, että rakastanko Jeesusta koko sydämestäni? Siinä kohtaa, kun tavalliseen henkilöautoon pakataan 7 aikuista ja kolme lasta voi vaan todeta, että


”Don’t worry, be happy”


Ja jos olen ollut pinteessä tai täysin hukassa minua on aina autettu, eikä apua ole tarvinnut pyytää vaan se on pyyteettömästi annettu. Toisinaan mitä kummallisempien sattumien kautta asiat ovat tapahtuneet juuri niin kuin niiden pitikin tapahtua ja välillä suojelulla on ollut matkassa enemmän merkitystä kuin pystyy edes ymmärtämään.

Small talk voi olla hyvinkin suorapuheista, kuten


”oletpa lihonut viime näkemästä”.


Toisessa kontekstissa suoraan ja asiasta puhuminen voidaan ottaa hyvin loukkaavana. Oikealla kädellä toimiminen on ehdotonta niin tervehtiessä kuin syödessä. Olen kerran saanut niin lujaa sormilleni, kun yritin upottaa vasemman käden maapähkinäkeittoon. Muistan ikuisesti, että ota-anna oikealla kädellä. Maassa maan tavalla, kunnioittaen ja ymmärtäen voi pikkuhiljaa löytää oman paikkansa.

Yhteistyön ainekset

Se mikä yhdistää minua ja Hannaa on meidän tapamme elää ja matkustaa. Heittäydymme kummatkin täysillä siihen mikä on meille tärkeää ja otamme elämän vastaan sellaisena kuin se milloinkin näyttäytyy. Hyppäämme uuteen avoimin mielin, vaikka pelottaisi (…ja koska meillä on paljon erilaisia intressejä elämässämme opimme uutta, vaikka hyppy ei olisikaan omamme vaan jaettu).


"Meille on tärkeää päästä osaksi kulttuuria ja olla osa

sitä ympäröivää maailmaa missä milloinkin elämme."


Ghanalaista kulttuuria olemme näiden vuosien aikana lähestyneet hyvinkin erilaisista suunnista ja lähtökohdista – tehden sen kokemisesta kokonaisen ja monimuotoisen.

Haluamme tukea paikallista ja kannustaa ihmisiä tavoittelemaan unelmiaan. Koulutus, lastensuojelu ja erityisesti naisten yrittäjyys ja työllistyminen ovat meille läheisiä teemoja, joiden parissa toimimme myös Ghanassa.

- Maria

(Blogitekstiä on leikattu ja muokattu 5.11.2020. Alkuperäinen blogiteksti on julkaistu 11.2.2017 blogin vanhassa osoitteessa gobeyondghana.fi)

#opiskelu #työharjoittelu #kulttuurishokki #tavat

0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page