Ghanassa ihmiset pitävät hyvää huolta ulkoisesta olemuksestaan: naisten ja tyttöjen pitkät pikkuletit, miesten ja poikien siististi muotoillut hiusleikkuut, silitetyt puvut, joka aamu kiillotetut kengät, korut ja värit. Mutta miten paikalliset suhtautuvat ympäristöstä huolehtimiseen; kierrätyksen ja kestävyyteen?
Vähävaraisissa ja keskiluokkaisissa kotitalouksissa ollaan usein hyvinkin säästäväisiä monessa asiassa; hyödykkeet kulutetaan ja uusiokäytetään loppuun asti.
Pyykinpesuvesi voidaan säästää vessan vetämiseen ja ruoka syödään loppuun asti tai sitä ostetaan katukeittiöstä juuri sen verran kun syödään.
Ghanassa on vuosikymmeniä kierrätetty hyötykäyttöön myös esimerkiksi appelsiinin kuoret. Ne kuivatetaan auringossa, minkä jälkeen ne poltetaan hyttysten karkottamistarkoitukseen. Nerokasta, eikö? Edullinen ja hyödyllinen niksi, joka on vuosikymmenten ajan todettu toimivaksi!
Suihkussa käytetään se yksi ämpärillinen vettä. Tähänkin tottuu!
”Muistan joskus kun kaivon vesi oli
ihan kortilla ja pesin hiukseni parin viikon ajan
1/3 ämpärillisellä vettä!”
Vanhat vaatteet hyödynnetään vielä siivousrätteinä. Itse asiassa ghanalaiset pitävät lähtökohtaisesti kotinsa ja pihapiirinsä erittäin siisteinä. On yleensä lasten tehtävä herätä aamulla aikaisin lakaisemaan talon edusta ja piha. Sama tehdään vielä koulussakin heti päivän alkajaisiksi. Lapset hoitavat usein myös tiskaukset ja omien koulupukujensa ja muun oman & nuorempien sisarusten pyykinpesun.
”Maahan pudonnut ruoka, kaatunut juoma ym. siivottiin kantamalla päälle
pihalta hiekkaa kuivattamaan sotkut, minkä jälkeen koko setti lakaistiin
palmun oksien ruo’oista niputetulla luudalla ulos.”
Kotiaskareisiin ja toimintatapoihin ei kuitenkaan useinkaan liity ekologista ajattelua, vaan kierrätys ja kestävyys perustuvat pääasiassa taloudellisiin motiiveihin. Oma reviiri pidetään siis siistinä, mutta sen ulkopuolella katukuvassa välinpitämättömyys pistää silmään mm. loputtomina roskaröykkiöinä maassa, vesistöissä ja avoviemäreissä
Monikaan perhe ei ole myöskään valmis maksamaan esimerkiksi roskien tyhjennyspalveluista, ja iltapäivän ruuhkissa kiinnittääkin usein huomion katujen varsilla tai pihoilla palaviin nuotioihin, joissa poltetaan kotitalousjätteitä. Samalla tavoin muista sanitaatiopalveluista kuten täyttyneiden wc-säiliöiden tyhjennyksestä tai ylipäätään käymälöiden rakentamisesta ei olla välttämättä valmiita maksamaan, jolloin tarpeet toimitetaan julkisissa käymälöissä pientä kertamaksua vastaan tai pahimmassa tapauksessa taivasalla. Tästä seuraa ympäristön saastumisen ohella laajat terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat: kolera-epidemioita, raiskauksia ja ryöstöjä. Ongelma ei ole ainoastaan arvoissa ja kuluissa vaan myös vastuussa: kun samassa pihapiirissä asuu useita perheitä ja yksilöitä, miten vastuu jätehuollosta jaetaan onnistuneesti?
Myös tiedonpuutteella on suuri merkitys ympäristöhaasteissa. Vihreän ajattelun pitäisi lähteä jo varhaisesta koulumaailmasta, jotta siitä muodostuisi elämäntapa ja perusarvo.
Seuraavassa eko-postauksessa tarkastellaan lähemmin Ghanan julkisen ja yksityisen sektorin roolia ja kantaa kierrätyksen suhteen.
+ Muista myös kantaa oma ympäristövastuusi Ghanassa (ja ihan joka paikassa) esimerkiksi näin:
Käytä kangaskassia muovikassien sijaan. Muovipusseja käytetään ihan hirveästi Ghanassa. Yhtä ananasta ei kai tarvitse pakata kolmeen muovipussiin..?
Kun viet tuliaisia Ghanaan, muista, että tavaran tulee olla sellaista ehjää, toimivaa ja käytännöllistä, joka menee tarpeeseen.
Ole säästeliäs veden ja sähkön kanssa. Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä Ghanassa. Kuivina kausina vesi on todella kortilla. Sähköt maksetaan ennakkoon, se on kallista, ja se on tietyillä alueilla varsin epäsäännöllistä.
Vihrein terveisin,
Hanna & Maria