Pari täydellistä tapaa kokea Accra

Täällä ollaan! Ja onpahan ihanaa! Asumme Ghanan pääkaupungissa Accrassa, Ako-Adjei -nimisellä alueella. Haluan tänään kertoa teille tästä kaupungista joka herättää kaikki aistit ja ajatukset hektisyydellä, kontrasteilla sekä volyymeilla. En missään nimessä tunne koko Accraa ja vielä parisen vuotta sitten käsitykseni kaupungista rajoittui vain parin suuren päätien eri etappeihin.

Olen viimeisten vuosien aikana päässyt työni puolesta viettämään paljon aikaa useimmissa kaupunginosissa, vierailemaan ihmisten kodeissa, kouluissa, toimistoissa ja virastoissa. Se, miten kaupungin elämä pyörii, miten roolit jakautuvat eri ihmisjoukkojen kesken ja miten koko tämä hallittu kaaos pelittää alkaa hiljalleen hahmottua.

Kaupungissa asuu noin 2,3 miljoonan kirjava joukko ihmisiä. Accra koetaan mahdollisuutena: tehdään töitä, menestytään ja edistytään. Juuri tänään eräs taksikuski kertoi jättäneensä perheensä kotikaupunkiinsa tullaakseen pariksi vuodeksi tänne töihin parempien tulojen toivossa. Hyvinkin tavallinen tarina. Accraan ei ihan helposti kokonainen perhe muuttaisikaan, koska esimerkiksi asuntoja on tosi haastavaa löytää. (Tämän suhteen pitää kyllä sanoa, että minä ja Maria olemme onnekkaita, koska asumisjärjestelyt Accrassa ovat ystäviemme ansiosta aina järjestyneet kivasti.) Accrassa tapahtuu ja paljon, mutta oikotietä onneen paikka ei vaikuta monellekaan paikalliselle avaavan.

On avartavaa ja toisaalta välillä äärimmäisen haastaavaa hyppiä eri yhteiskuntaluokkien väleillä ja joskus siinä ohessa pysähtyä miettimään, että kukas sitä itse oikein on...

Mutta hei, Accraan voi toki tutustua hiukkasen keveämminkin! Seuraavaksi muutamia asioita, joista täällä ollessani itse nautin, ja joita Ghanassa reissaavien pitäisi mielestäni ehdottomasti kokea.

Elä yhteisössä

Accrassa törmää harvemmin perinteisiin "perhetaloihin" joissa asuu sukua vauvasta vaariin ja aina siskonpojan ex-vaimon veljenpojan serkuun asti. Sen sijaan asuintalot muodostuvat useista huoneista joissa asuu täysin toisilleen tuntemattomia ihmisiä, ja asukkaiden vaihtuvuus on nopeaa. Vuosi sitten asuimme samojen muurien sisällä parin ghanalaisen, parin USA:ssa asuneen ghanalaisen (kaksi edellä mainittua merkitsee täysin eri asioita!), yhden nigerialaisen, kahden malesialaisen, yhden saksalaisen, marokkolaisen ja suomalaisen kanssa. Tällä hetkellä asumme saman katon alla yhden vahvasti kristillisen perheen, yhden australialais-ghanalaisen äärirastafariperheen, kymmenen ghanalaisen opiskelijatytön, sekä yhden vaikeasti luokiteltavan, mutta hyvinkin omalaatuisen perheen (moniavoisuutta, mielenterveysongelmia, karjalauma kaupungissa ym..) kanssa.

"On upeaa, miten nopeasti ja vaivattomasti täällä tuntemattomista

tulee tuttuja, kun puoliksi sattumalta törmätään kaivolla

tai pyykkinarujen luona, lainataan pyykkipoikia

ja pelastetaan toisen pyykit rankkasateelta."

Lisättäköön kuitenkin, ettei se yhteisöelämä aina niin kultaistakaan ole. Välillä pihalla vallitsee niin painostava hiljaisuus, että voi melkein tuntea voodoo-henkien hönkäykset korvissa ja toisinaan taas kuuluu ja paukkuu oikein kunnolla, kun kaikki sanaiset arkut avataan yhdellä kertaa.

Hyppää liikenneruuhkaan

Aamuisin tiet täyttyvät koulubusseista, takseista, kiiltävistä muskeliautoista ja trotroista. Lapset kiirehtivät koulun aamumarssiin, etteivät myöhästy ja saa kepistä kämmenilleen. Pankinjohtajat ajelevat ilmastoiduille toimistoilleen joissa odottaa keinonahkainen "executive chair" ja italialaiset lattialaatat. Trotroihin pakkautuu sekalainen seurakunta hikoilemaan, kuuntelemaan rentoa gospel-musiikkia ja ostamaan aamupalaa pikkubussin ikkunoista. Tarmokkaat myyjät ovat jo aikaisin pujottelemassa liikenteen keskellä hedelmä- juoma- ja vessapaperirullavatiensa kanssa. Saman hässäkän voi kokea vaihtoehtoisesti iltapäivällä neljästä eteenpäin.

Eksy markkinoille

Accrassa kaikkea on paljon. Sitä kuvastavat hyvin mm. Circle, Kaneshie sekä Makola market. Circle ja Kaneshie ovat laajoja liikennekeskuksia joista pääsee melkein millä kulkuneuvolla tahansa lähes minne vain. Makola puolestaan on suuri torialue josta saa ihan mitä tahansa, kunhan vain tietää mitä ja mistä etsiä ;)!

Katukuvat kaikissa keskuksissa ovat täynnä ghanalaisten printtikankaiden kuoseja. Teleoperaattorien värit dominoivat kauppojen ulkoseinien, markiisien ja aurinkovarjojen kirjoa. Kukko kiljuu vasemmalla, peruukkikauppias nauraa oikealla, taksi tööttää takana ja edestä tulvii musiikkia. Bassot tuntuu sydämessä asti ja hiki valuu ohimolla, jääkylmä vesi viilentää. Jostakin tulvii grillatun keittobanaanin tuoksu ja seuraavan nurkan takana haisee saasta. Kypsä mango maistuu liian unelmalta ja banaanipuun lehtiin kääritty papuriisimuhennos chilikastikkeella on täydellisen suolaista ja täynnä asennetta.

Ja niin - tähän paljouteen mahtuu tietty myös ihmisiä joille obronin tai kenen tahansa laukku tai reppu on markkinoiden kiinnostavin kohde. Ajatusten pitää siis olla laukussa, rahoja ei levitellä ja kännykällä kuvaaminen kannattaa tietyissä paikoissa toteuttaa salapoliisin taidoin. Minua ei ole ikinä ryöstetty Ghanassa (kopkop!), mutta tarkkuuttani on testattu mm. Kaneshiella, jossa trotron ikkunapaikalla istuessani avoimesta ikkunasta ampaisi sisään käsi (siis jo liikkuvasta trotrosta!), joka taitavasti alkoi separoida sylissäni olevaa käsilaukkua. Minulta on myös kerran varastettu Beninissä läppäri ollessani matkalla Ghanassa. Se oltiin myyty jo eteenpäin, mutta siis jollain aivan käsittämättömällä onnella löydetty ja ostettu takaisin minulle!! Läppäri kaiken lisäksi toimitettiin minulle bussilla Beninistä Togon halki Ghanan Kaneshien asemalle ilman narmun naarmua. Tällaista ei todellakaan tapahdu!

"Se mikä täällä katoaa, katoaa."

Syö katuruokaa Osussa

Osu on kaupunginosa jossa vanhat asuinalueet kohtaavat muutaman kadun mitalta kansainvälisiä keittiöitä, kauppoja ja baareja. Osusta saa kiinalaista, ghanalaista, pizzaa, kebabia, meikkejä, vauvanruokaa, hedelmiä ja urheiluvaatteita - siis mitä vain. Kiva, hyödyllinen ja sopivan vilkas alue jossa on vietetty monen monet afterwork-tunnit Marian kanssa kylmää olutta juoden ja grillattua Tilapia-kalaa syöden.

Osun tunnelmalliselta yömarketilta saa myöhään illalla tuoretta kunnon Ga-ruokaa mm. paistettua kalaa, kenkeya ja shitoa.

Turistin vapaapäivä: Labadi beach

Labadi-Teshie-Nungua -väliltä löytää kaikkea rappeutuneista betoniviidakoista hienoihin, vartioituihin real estate -alueisiin. Rantoja täyttää vuoroin roska-aukiot ja hotellit tai rantabaarit. Aina välillä kun tulee tarve lomailla ja ottaa vähän omaa tilaa on aikas kivaa pakata bikinit laukkuun ja lähteä Labadille uima-altaalle koko päiväksi.

Myös pojalleni Davidille uintireissut ovat aina olleet tietenkin ykkösjuttu, mistä tulikin mieleeni, että pitää tänne blogiin kirjoittaa joku kerta myös Ghanassa reissaamisesta ja asumisesta lapsen kanssa. Minulla siitä on tähän mennessä vain ja ainoastaan positiivisia kokemuksia!

Pyöri sahanpuruissa

Timbermarket on yksi lempipaikkojani Accrassa! Tämä valtava työmaa kuhisee duunareita jotka tekevät kaikenlaisia luomuksia puusta, metallista, bambusta ja kaikesta siitä rojusta mitä alueelle päivittäin tuodaan. Leikkurit hurisee, painavat lautalastit kulkevat sinne tänne päiden päällä ja sahanpuru pöllyää. Paahtava aurinko saa ilman väreilemään vieriviereen rakennettujen työpajojen välissä pujottelevilla poluilla. Naisia kulkee ympäriinsä myymässä työmiehille ruokaa ja virvokkeita. Välillä miehet siirtyvät viettämään siestaa puulevypinojen päälle tai pelaamaan itsetehtyjä lautapelejä aaltopeltikatoksen varjoon. Lähtökohtaisesi Timbermarketilla tehdään kuitenkin kovaa, raskasta työtä ja pitkiä päiviä, mutta aina ihailtavan hyvässä hengessä!

Kulttuuria kaikille aisteille

Jamestownissa on aivan oma tunnelmansa; vanhat rakennukset ja mereltä puhaltava lämmin tuuli tuovat historian havinaa. Tämä alue on alkuperäistä Ga-heimojen aluetta jossa perhetalot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Aivan rannan tuntumassa asuu tiiviitä, köyhiä yhteisöjä, jotka elättävät perheensä kalastuksella, elintarvikkeita pienistä puukioskeista myymällä ja esimerkiksi trotrokuskien apumiehinä - Trotro-kyyti on todella yksi parhaimmista tavoista kokea paikallista elämää!

Alueelle ominaista on myös paikallisen kulttuurin vaaliminen ja sillä työllistyminen. Jamestownissa voi mm. oppia ghanalaisia tansseja tai rummutusta. Kävelymatkan päässä Jamestownista on Art Center jossa myydään taidetta mm. maalausten, asusteiden, koriste-esineiden, huonekalujen ja soittimien muodossa. Paikka on täynnä kauniita, upeita käsitöitä, mutta paikallisten yritteliäisyys on usein niin innokasta, että moni poistuu Art Centeristä joko hämmentyneenä tyhjin käsin tai sitten vielä hämmentyneempänä koko keskuksen anti mukanaan.

Kuluneiden vuosien aikana olen tutustunut muutamiin maailman sympaattisimpiin monilahjakkuuksiin jotka ovat varttuneet käsitöiden ja rytmien keskellä. Heidän kanssaan taidekeskus aukeaa pintaa syvemmältä: pääsee kuuntelemaan mielenkiintoisia tarinoita ikivanhoista heimomaskeista, tekemään itse djembe-rumpuja nahoista tai juomaan sobolo-juomaa (jäistä, mausteista hibiskuksenkukkamehua) puun varjossa istuen.

Pakene palmun alle

Kokrobite on noin tunnin ajomatkan päässä Accran keskustasta sijaitseva rantakylä jossa viihtyvät niin paikalliset kuin turistitkin erityisesti viikonloppuisin. Alueella voi ottaa rennosti kookosvettä hörppien, surffata tai vaikka pelata futista rannalla.

Kokrobite ei ehkä ensimmäisenä vakuuta autenttisuudellaan (turismi, vapaaehtoiset, kansainvälinen meininki), mutta se on sellainen paikka johon voi paeta päiväksi tai kahdeksi, kun Accran saasteinen kaupunki-ilma, kuumuus ja kiire alkavat painaa päälle.

Tätä listaa voisi vieläkin vain jatkaa, mutta jätetään lisää tarinoita seuraavaan kertaan!

PS Näitä kuvia selaillessani mietin, että olisiko päivityksen nimi pitänytkin olla "Bongaa David", kun poikani näyttää onnistuneesti ikuistuneen melkein jokaiseen kuvaan.

Terkkusin,

Hanna

(Blogitekstiä on leikattu ja muokattu 5.11.2020. Alkuperäinen blogiteksti on julkaistu 26.2.2017 blogin vanhassa osoitteessa gobeyondghana.fi)

#Accra #yhteisö #liikenne #markkinat #katuruoka #Labadibeach #ArtCenter #taide #Kokrobite #ranta